Katolinen yhteiskuntaoppi

Katolinen yhteiskuntaoppi on katolisen kirkon käsitys yhteiskunnan ja teologian välisestä suhteesta. Katolisen yhteiskuntaopin keskeisiä käsitteitä ovat yhteinen hyvä ja oikeudenmukaisuus. Katolisessa yhteiskuntaopissa on kysymys näkökulmista ja lähestymistavoista yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyyn.^[1]

Katolisen kirkon sosiaaliopetuksen periaatteet nousevat Raamatusta ja yhteiskuntaopetuksen perusteet historiasta ja monista eri lähteistä. Eräänä katolisen yhteiskuntaopin perustana pidetään vuonna 1891 julkaistua paavin kiertokirjettä Rerum Novarum.^[1] Nykyinen katolisen kirkon yhteiskuntaoppi on koottu teokseen Kirkon yhteiskuntaopin käsikirja (2005).^[2]

Katolisessa kirkossa ajatellaan, että kirkon toimialaan kuuluu kaikki ihmisten asiat. Samanaikaisesti kirkko rajaa politiikkaan osallistumisen tiukasti maallikkojen tehtäväksi. Esimerkiksi papit ja sääntökuntalaiset eivät saa osallistua politiikkaan. Katolinen kirkko näkee tehtäväkseen osoittaa moraalista esimerkillisyyttä ja selkeää opetusta.^[1]

1. ↑ ^{a b c} Erävalo, Esa: Katolisen kirkon yhteiskuntaoppi painottaa omaa vastuuta KD-Lehti. 18.2.2018. Viitattu 28.7.2022.
2. ↑ Rytkönen, Jussi: Katolisen kirkon yhteiskuntaopista: Maailma muuttuu paremmaksi evankeliumin avulla Kotimaa. 28.2.2018. Viitattu 28.7.2022.